Ajankohtaista

Perusopetuslakiin tehtiin vuonna 2025 muutos, jonka mukaan esi- ja perusopetuksen tulee edistää liikunnallista elämäntapaa. Muutos tuli voimaan 1.8.2026, ja sen tavoitteena on vahvistaa liikunnan merkitystä osana koulun toimintakulttuuria ja kokonaisvaltaisena elämäntaitona.

Sateenkaaren koulussa liikunta ja liikunnallisuus on läsnä jokaisena koulupäivänä. Se perustuu oppilaiden osallisuuteen, joustaviin ratkaisuihin ja istumista vähentäviin konkreettisiin tekoihin. Liikkuminen on luonteva osa koulupäiviä: oppitunneilla, välitunneilla ja koulumatkoilla.

Koulun piha on suunniteltu lisäämään aktiivista liikkumista. Erilaiset kiipeilytelineet, keinut ja kenttä ovat päivittäin kovassa käytössä. Jokaisella luokalla on kaksi puolen tunnin ulkovälituntia päivittäin. Koululle on hankittu monipuolisesti erilaisia välineitä tukemaan oppilaiden innostusta liikunnallisesta elämäntavasta. Sukset, luistimet, frisbeegolfvälineet, golf, pulkat, potkurit ja lumikengät ovat jokaisessa kouluvuodessa aktiivisesti läsnä. Välineistöä löytyy myös oppilaiden erilaisiin tarpeisiin.

Koulun pihan ja sisällä olevan motorisen tilan lisäksi hyödynnämme paljon myös lähialueen liikuntapaikkoja, mm. Pieksämäen uimahalli, kaupungin leikkipuistot, jäähalli ja luisteluradat. Oppilaskunnan hallitus ideoi omalta osaltaan erilaisia liikunnallisia teemapäiviä. Jokainen oppilas osallistuu omien edellytystensä mukaan ja saa tarvitsemansa tuen osallistumiseen. Liikunnallista elämäntapaa edistetään myös koulumme aamu- ja iltapäivähoidossa. Yhdessä ulkoillaan, liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona sekä pelataan erilaisia liikunnallisia pelejä ja leikkejä.

Olemme jo useana vuonna peräkkäin toteuttaneet arkiliikuntahaasteen, jossa luokat kisailevat keskenään leikkimielisesti. Tarkoituksena on kiertää koulun pihalla olevaa kenttää joko kävellen, juosten tai pyörätuolilla rullaillein ja saada viikon aikana aikaan mahdollisimman hyvä tulos. Tänä syksynä rikoimme edellisten vuosien tulokset reippaasti: koko koulun porukka kiersi rataa yhteensä 3781 kierrosta eli 435 km! Tämän lukuvuoden aikana järjestämme myös Ystävyyden olympialaiset, josta kerromme myöhemmin lisää.

Liikunnallisella elämäntavalla on todettu olevan positiivinen vaikutus mm. oppilaiden vireystilaan, keskittymiseen, oppimiseen ja motoriseen kehitykseen. Lisäksi se tukee kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Koulun tavoitteena on luoda sellaisia liikkumistottumuksia, jotka kantavat aikuisuuteen saakka.

Elmeri-koulujen rehtorit ovat lähestyneet valtakunnan päättäjiä ja ilmaisevat alla olevalla vetoomuksella huolensa Kehitysvammaliiton toiminnan jatkumisen puolesta. Mikäli koette asian tärkeäksi, toivomme, että jaatte vetoomusta laajalti eteenpäin.

Arvoisa ministeri ja kansanedustaja,

Me Elmeri-koulujen rehtorit haluamme vedota teihin Kehitysvammaliiton rahoituksen turvaamiseksi tulevassa budjettiriihessä.

Elmeri-koulut ovat vaativan oppilaskohtaisen tuen oppilaiden kouluja, joissa opiskelee paljon kehitysvammaisia ja puhevammaisia oppilaita. Monilla oppilaistamme ei ole puhetta lainkaan, ja heidän mahdollisuutensa ilmaista itseään, osallistua opetukseen ja tulla kuulluksi perustuvat erilaisiin tuetun kommunikoinnin keinoihin. Juuri tämän vuoksi Kehitysvammaliiton asiantuntemus ja palvelut ovat meille opetuksen ja oppilaiden arjen kannalta erittäin tärkeitä.

Kehitysvammaliiton työ ei näyttäydy meille abstraktina järjestötoimintana. Se näkyy suoraan oppilaidemme koulupäivissä, opetuksen toteuttamisessa ja heidän mahdollisuuksissaan osallistua yhteiskuntaan.

Hyödynnämme kouluissamme erittäin paljon Kehitysvammaliiton tuottamaa tietoa, materiaaleja sekä saavutettavan kommunikoinnin ja selkokielen asiantuntemusta. Papunetin kaltaiset palvelut sekä Kehitysvammaliiton tuottama asiantuntijatieto tukevat ammattilaisten työtä ja auttavat meitä löytämään keinoja vastata oppilaidemme yksilöllisiin tarpeisiin.

Erityisesti puhevammaisten ja kehitysvammaisten oppilaiden kohdalla saavutettava tieto ja toimiva kommunikointi eivät ole mukava lisä opetukseen, vaan välttämättömiä edellytyksiä oppimiselle, osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Kun ihminen ei pysty käyttämään puhetta, ymmärtämisen vaikeudet ovat merkittäviä tai kommunikointi edellyttää yksilöllisiä tukikeinoja, tarvitaan ympärille osaamista, tutkimusta, materiaaleja ja asiantuntijuutta. Näiden avulla voidaan rakentaa oppilaalle mahdollisuus ilmaista itseään, tulla ymmärretyksi ja ennen kaikkea tulla kuulluksi.

Siksi olemme syvästi huolissamme tiedosta, jonka mukaan Kehitysvammaliiton yleisavustusta ollaan leikkaamassa merkittävästi ja useat opetuksessamme tarpeelliset palvelut ovat vaarassa päättyä. Leikkauksia perustellaan konkreettisen, kohtaavan asiakastyön painottamisella. Erityiskoulujen näkökulmasta tämä on liian kapea tapa tarkastella järjestöjen merkitystä ja vaikuttavuutta. Kehitysvammaliiton tekemä asiantuntija-, tutkimus-, viestintä- ja kehittämistyö mahdollistaa ja tukee myös meidän ammattilaisten tekemää päivittäistä kohtaavaa työtä.

Opetuksen arjessa tarvitaan jatkuvasti ajantasaista tietoa, toimivia materiaaleja ja asiantuntemusta siitä, miten voidaan tukea esimerkiksi kommunikointia, ymmärtämistä, oppimista ja osallisuutta. Kun tätä valtakunnallista asiantuntemusta tuotetaan keskitetysti ja kaikkien ammattilaisten hyödynnettäväksi, sen vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle kuin vain järjestön omaan toimintaan.

Jos tämä taustalla oleva asiantuntemus katoaa, vaikutukset eivät jää järjestöön. Ne ulottuvat kouluihin, hyvinvointialueille, perheisiin ja kaikkein eniten tukea tarvitsevien ihmisten arkeen.

Oppilaillamme ei useinkaan ole mahdollisuutta itse kirjoittaa päättäjille, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai kertoa omin sanoin, mitä he tarvitsevat. Siksi meidän aikuisten vastuulla on tuoda heidän äänensä kuuluviin ja puolustaa heidän oikeuttaan tulla kuulluksi.

Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen, Papunetin ja Tikoteekin kaltaisten toimijoiden merkitys korostuu juuri niiden ihmisten kohdalla, joiden oma ääni ei yhteiskunnassa muuten helposti kuulu. Yhteiskunnallinen osallisuus ei voi toteutua täysimääräisesti, jos ihmisellä ei ole mahdollisuutta saada tietoa itselleen ymmärrettävässä muodossa tai keinoja ilmaista itseään.

Siksi vetoamme teihin:

• Turvatkaa Kehitysvammaliitolle riittävä yleisavustus, jotta sen keskeinen asiantuntija-, tutkimus-, viestintä- ja kehittämistyö voi jatkua.
• Turvatkaa Selkokeskuksen, Papunetin ja Tikoteekin toiminta sekä niiden tuottaman saavutettavan viestinnän, kommunikoinnin ja asiantuntemuksen säilyminen Suomessa.
• Arvioikaa järjestöjen merkitystä kokonaisuutena. Kohtaava asiakastyö ei voi olla ainoa peruste rahoitukselle. Myös asiantuntija-, tutkimus-, kehittämis- ja vaikuttamistyöllä on suora vaikutus kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten elämään.
• Huomioikaa päätöksissä erityisesti kaikkein eniten tukea tarvitsevat ihmiset ja heidän oikeutensa osallisuuteen, kommunikointiin, ymmärrettävään tietoon ja yhdenvertaiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
• Kohtuullistakaa sote-järjestöihin kohdistuvia rahoitusleikkauksia tulevassa budjettiriihessä.

Erityiskoulun arjessa näemme päivittäin, kuinka pieneltäkin tuntuva oikea tuki voi olla ratkaisevan tärkeä ihmiselle, jolla on paljon tuen tarpeita. Yksi toimiva kommunikointikeino, ymmärrettäväksi muokattu tieto tai ammattilaisen saama oikea-aikainen asiantuntijatuki voi merkitä oppilaalle mahdollisuutta osallistua, oppia, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Siksi emme halua nähdä niiden rakenteiden katoavan, jotka mahdollistavat tämän tuen ja osaamisen.

Kehitysvammaliiton toiminnan turvaaminen ei ole vain yhden järjestön tukemista. Se on investointi kehitysvammaisten ja puhevammaisten ihmisten oikeuksiin, osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja mahdollisuuteen tulla kuulluksi. Samalla se on investointi myös niiden ammattilaisten työhön, jotka työskentelevät päivittäin näiden ihmisten rinnalla.

Pyydämme teitä käyttämään vaikutusvaltaanne ja huolehtimaan siitä, että Kehitysvammaliiton toimintaedellytykset sekä erityisesti sen tuottamat saavutettavan kommunikoinnin ja tiedon palvelut turvataan.

Erityiskoulujen oppilaiden puolesta,

Elmeri-koulujen rehtorit

Arja Holm, Rinnekodin koulu

Minna Viinamäki, Rajasalmen koulu

Sanna Mutikainen, Honkalammen koulu

Ilona Birling, Mylly-Antin koulu

Niina Oksman, Tiernan koulu

Susanna Yli-Panula, Niittyvillan koulu

Jukka Mettiäinen, Myllärin koulu

Pasi Jalonen, Tähteenkadun koulu

Karoliina Mäkelä, Renkomäen koulu

Eetu Koistinen, Palokankaan koulu

Satu Varpainen, Sateenkaaren koulu

Sateenkaaren koulussa työskentelee tällä hetkellä 25 koulunkäynninohjaajaa. Yhtä luokkaa lukuun ottamatta jokaisessa luokassa työskentelee tänä lukuvuonna yksi vastuuohjaaja, joka toimii opettajan työparina. Osalla koulumme koulunkäynninohjaajista on oman perustyönsä lisäksi erilaisia vastuualueita (mm. iltapäivähoito, ensiapu, some, kauppaostokset). Oman vastuualueen työt hoidetaan koulunkäynninohjaajan työajan puitteissa.

Koulunkäynninohjaajan työnkuva koulussamme on hyvin moninainen. Ohjaaja työskentelee luokassa opettajan ja muiden ohjaajien ja avustajien kanssa tiiminä oppilaiden hyväksi. Työtehtäviin kuuluu mm. oppilaan ohjaaminen, tukeminen ja avustaminen kouluaikana, opetus- ja kommunikaatiomateriaalin valmistaminen, mahdollisten apuvälineiden käytöstä huolehtiminen sekä osallistuminen kodin ja koulun yhteistyöhön ja koulun aamu- ja iltapäivähoidon toimintaan.

Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja hyvinkin vaihtelevaa. Se on läsnä olemista, kuuntelemista ja kuulemista. Ohjaamista, auttamista, kannustamista ja ennakointia. Leikkiä, laulua, jumppaa, hassuttelua ja huumoria. Se on myös palavereja, siivousta ja keittiötöitä. Ja kaikkea siltä väliltä!

Tein pienimuotoisen haastattelukierroksen koulumme koulunkäynninohjaajien parissa ja kyselin heiltä heidän työstään. Osalla haastateltavista on takanaan jo vuosikymmenten työkokemus, toisilla muutama vuosi alalla.

Noora ja Essi ovat työskennelleet Sateenkaaren koulussa koulunkäynninohjaajina jo muutaman vuoden.

Mikä työssäsi on parasta?

Työn parhaiksi puoliksi koettiin oppilaat, työn vaihtelevuus/monipuolisuus ja hauskuus. Se, kun oppilaan ja ohjaajan välille pikkuhiljaa rakentuu luottamus. Tämä voi viedä viikkoja tai kuukausia, oppilaasta riippuen. On upeaa seurata läheltä, kuinka oppilaat pääsevät eteenpäin asioissa, joita on yhdessä harjoiteltu. Välillä edetään hiiren askelin ja välillä valtavilla harppauksilla. Hienoa on myös se, että on mahdollisuus osallistua oppilaiden kanssa erilaisiin aktiviteetteihin, mm. hiihto, uimahallireissut, lumikenkäilyt lähimetsissä, padelin pelaaminen.

Myös koulumme työyhteisö koettiin positiivisena. Työkaverit tukevat, joustavat ja auttavat aina tarvittaessa. Vertaistuessa on voimaa ja huumori kukkii meillä joka päivä!

Entä haastavinta?

Työn haasteiksi koettiin mm. jatkuva valppaana oleminen ja haastavat tilanteet. Luokat eroavat toisistaan melko paljon sekä oppilaiden että toimintatapojensa osalta ja kun työskentelee välillä muussa kuin kotiluokassaan, se haastaa toisinaan myös omia toimintatapoja. Lukuvuoden alussa, kun työkaverit saattavat vaihtua, yhteisten toimintatapojen löytäminen vie aikaa.

Millainen työpaikka Sateenkaaren koulu on?  Kuvaile kolmella adjektiivilla.

Sateenkaaren koulun kuvailtiin olevan työpaikkana yhteisöllinen, iloinen, välittävä, erilainen ja monipuolinen. Koulu koettiin myös huumorintajuiseksi työpaikaksi, jossa on leppoisa ilmapiiri.  Lisäksi työpaikan mainittiin olevan tärkeä ja opettavainen.

Kenellä suosittelisit koulunkäynninohjaajan työtä?

Vastauksissa kerrottiin koulunkäynninohjaajan työn sopivan sosiaalisille, joustaville ja avoimille ihmisille, jotka ovat valmiita heittäytymään ja sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. On kykyä osata olla erilaisten ja erityisten ihmisten kanssa ja on kiinnostusta työskennellä lasten ja nuorten parissa. Pitää olla valmis kehittämään omaa työskentelyään ja ammattitaitoaan; paikalleen ei voi jämähtää. Täytyy myös omata hyvät työyhteisötaidot, koska ilman saumattomasti toimivaa työyhteisöä tätä työtä ei jaksaisi tehdä.

Sateenkaaren koulun työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2026-2027 ovat seuraavat:

Syyslukukausi 2026 (11.8.-19.12.2026)

Koulu alkaa ti 11.8.2026

Syysloma viikolla 43, 19.-25.10.2026

Joululoma 21.12.2026-6.1.2027

Kevätlukukausi 2027 (7.1.-5.6.2027)

Talviloma viikolla 9, 1.-7.3.2027

Pääsiäisloma on 26.-29.3.2027

Helatorstai 6.5.2027 ja myös pe 7.5.2027 ovat vapaapäiviä

Kevätlukukausi päättyy la 5.6.2027